Kotkan Autoteknillinen Yhdistys ry

KATY:n historiikki

 

KOTKAN AUTOTEKNILLINEN YHDISTYS RY 75 VUOTTA VUONNA 2009

SYNTYVAIHEET

Huhtikuussa, vuonna 1934, oli Kotkaan kutsuttu insinöörit Kurki-Suonio ja Wikström Viipurista kummeiksi paikallisten kotkalaisten autoalan vaikuttajien toimesta suunniteltuun yhdistyksen perustamiskokoukseen. Ehkäpä yhdistyminen ja yhdistyksen perustaminen tuolloin oli outoa ja ennakkoluuloista, kokoukseen ei saapunut tarvittavaa määrää osaanottajia jotta aiottu kokous olisi voitu pitää. Kuitenkin tilaisuudessa valittiin toimikunta, jonka tehtäväksi annettiin asian edelleen kehittäminen. Toimikuntaan valittiin Arvo Anttila, Aron Pettersson, Armas Helin, Aug.Tiili, Einar Hänninen, Bruno Salminen ja Otto Jousela. Toimikunta uskoi yhdistyksen tarpeellisuuteen. Se laski liikkeelle 10 koemerkintälistaa toukokuun 2 pnä, joiden avulla pyrittiin selvittämään alalla toimivien kiinnostus perustettavaan yhdistykseen ja sen tarpeellisuuteen. Kaikkiaan 43 henkilöä allekirjoitti nimensä listoihin ja olivat näin ilmoittautuneet perustettavan yhdistyksen jäseniksi.

Kun näin oli saatu etukäteistieto yhdistyksen tulevista jäsenistä, kutsuttiin koolle perustava kokous Hotelli Kotkaan. Oli suuri pettymys, kun paikalle saapui ainoastaan toimikunnan jäsenet. Toimikunta jatkoi toimintaansa, tehosti toimintaansa siinä määrin, että kolmas perustava kokous päätettiin kutsua koolle Ravintola Mokkaan marraskuun 28 päivänä 1934. Kutsua oli noudattanut kaikkiaan 19 henkilöä. Tässä kokouksessa päätettiin perustaa yhdistys, jonka nimeksi hyväksyttiin yksimielisesti Kotkan Seudun Auto- ja Moottoriteknikot ry.

1934 – 1964

Yhdistys toimi varsin monipuolisesti suorittamalla lukuisia opinto- ja tutustumisretkiä eri tehtaisiin ja tuotantolaitoksiin. Yhdistys järjesti eri alojen kursseja yhdistyksen jäsenille ja muille kyseessä olleen kurssin alalla työskenteleville .Kursseja pidettiin mm. autosähkö-,diesel-,autopeltiseppä- ja liikennealalta, opettajina ja luennoitsijoina yhdistyksen omia jäseniä sekä tarkoitusta varten kutsuttuja eri alan ammattimiehiä. Pidetyt kurssit saavuttivat suuren suosion, lukuisat liikkeet ja teollisuuslaitokset lähettivät henkilökuntaansa näille kursseille.

Oman leimansa yhdistyksen toimintaan antoi tuolloin voimakas urheilu-, kilpailu- ja virkistystoiminta. Alkuaikoina suositut venemoottorikilpailut antoivat oman värinsä. Tarkkoja sääntöjä ei ollut vaan luokittelu paremmuudesta tapahtui kilpailupaikoilla perustuen eri mittauksiin joista saatiin vertailuluku joka lopullisesti määritti paremmuuden. Ensimmäisinä mm. häärivät herrat Anttila, Nuuttila Hilvonen, Päivänsalo …

Talvella hiihtokilpailut, kesän suunnistus- ja yleisurheilukilpailut toivat lisän virkistystoiminnalle, joista on muistona arvokkaat voittopokaalit saunamajalla. Historian kirjat tuovat esille mm. .nimet: “pappa” Salminen, Korppi, Oksanen Vilkas, Parikka, Hotinen…Yhdistys järjesti suunnistus -ja tarkkuusajon kursseja.

Voimakas moottoriurheilutoiminta kukoisti Kotkassa. Suuressa mittakaavassakin järjestettyjen moottoripyörien, moottoriveneiden ja autojen nopeuskilpailut , suunnistus- ja tarkkuusajot yhdistyksen järjestäminä loivat merkittävän leiman yhdistyksen toimintaan ja tietysti myös leimoja tuli pankkikirjaan.

Oma lukunsa on ins. Immosen aloitteesta aloitettu Stock-car-kilpailutoiminta Kotkassa ja koko Suomessa, se levisi yli Kymin ja Karhulan Kouvolaan, Lahteen ja aina Tampereelle asti sekä myös Imatralla Voimalaitoksen niemessä kilpailtiin. Kilpailulajia tuki liikennöitsiä, myöh. liikenneneuvos Onni Vilkas. Hän antoi korjaamotiloja autojen kunnostamiseen, osallistuen itsekin ko. urheilumuodon harrastamiseen. Kilpailu tapahtui yhdistyksen ja jäsenten omistamilla autoilla. Nämä kilvanajot olivat yleisömenestys, katsojia tuhatmäärin..

Kunnollisten ja suljettujen kilpailupaikkojen puute aiheutti kilpailumuodon lopettamisen.

Näkyvämpiä moottoriurheilumiehiä olivat Kiiski,Nuuttila,Kopra, Vilkas, Huhtanen Nieminen Lehtonen. Mainittakoon tässä yhteydessä, että ins Karl Immosen toimesta Suomessa ensimmäiset karting-autot saivat päivänvalon. Autoja rakennettiin vuoden -59 lopulla Kotkan Mussalossa, Tehtailija J. Anttilan Metallisarjan tehtaassa. Yhdistyksen kuukausikokouksessa ravintola Ruotsinsalmessa ensiesiteltiin prototyyppi. Mm. Keijo Rosilainen kokosi Juho Raunion tiloissa Hovinsaarella syksyllä Immosen piirustusten mukaan porukkakilpuria. Ensimmäiset kisat pidettiin jäällä. Auton mitoituksen Immonen määritteli yhdysvaltalaisen aikakausjulkaisun valokuvista.

Aktiivinen toiminta loi mahdollisuuden hankkia oman rantatontin Laajakoskelta, Kymijoen luonnonkauniista poukamasta ja rakentaa sille jäsenistön käyttöön saunamajan, jonne myös yhdistyksen vieraat ovat tervetulleita. Innostus rakennushankkeeseen oli kova, myös usko, nimittäin kauppasopimus Myyntiyhdistys Puutalon kanssa “ Merisaunan” hankkimisesta tehtiin 4.8.-59 ja vasta syyskuun 25 pnä lääninhallitus on myöntänyt poikkeusluvan. lokakuussa yhdistys on saanut tiedoksi saantikappaleen, tuolloin sauna lienee ollut jo pystytetty. Saunan kiuas ja pata kun oli ostettu käteisellä syyskuun 4pnä.

1964-1974

Yhdistyksen toiminta vakiintui. Kuukausikokoukset pidettiin ravintolakabineteissa, joissa pääpaino pohjautui esitelmä- ja valistustoimintaan. Kesällä saunamaja oli kovassa käytössä. Lohisoppa-Kesäkisat saivat suuren suosion. Kesäkisat sisälsivät maastolenkin, ammunnan ja soudun, useat kastuivat. Lohisoppa sisälsi lohta !

Perinteeksi noina vuosina muodostui myös hiihto-ja patikkaottelut.

Yhdistyksen toimesta järjestettiin lukuisia tutustumiskäyntejä eri kohteisiin.

Autoteknillisiä peruskursseja järjestettiin, mutta nekin hiipuivat.

Yhdistys järjesti mm. Autoalan Luentopäivät Kotekolla joka oli pieni tulonlähde.

Taloudellinen tila oli heikko, käyttövarat olivat vähäiset, joka oli alituinen huolenaihe.

70-luvun alussa yhdistys muutti yhdistysääntöjä, kun Autoteknillisen liiton toimesta tuli ilmoitus yhdistyssääntöjen muutostarpeesta. Se herätti keskustelun tarpeesta kuulua SATL:oon. Liiton ilmoitus jäsenmaksun korottamisesta 8 markasta 15 markkaan sekä Suomen Autolehden tilauspakko oli sinetti päätökselle erota Liitosta kustannussyistä.

1974 -1984

Välirikko SATL:n kanssa kesti kahdeksisen vuotta, sillä ei ollut kovin suurta merkitystä yhdistyksen toimintaan. Yhteys Liittoon ei kuitenkaan katkennut kokonaan, vaan kuulumisia vaihdettiin puolin ja toisin.
Marraskuussa 1980 yhdistys palasi takaisin SATL:oon.

Kuukausikokoukset, esitelmät, tutustumiskäynnit jatkuivat entiseen malliin.

Ammattikouluille myönnettiin oppilasstipendejä

Merkittävänä asiana voidaan pitää saunamajan laajennusta 1979. Pesuhuoneosio ja terassin laajennus rakennettiin, näin se pystyy paremmin palvelemaan yhdistyksen jäsenistöä.

Yhdistys paransi talouttaan keräämällä romuakkuja- ja renkaita, joilla oli merkittävä osuus taloudenpidossa.

Helmikuussa 1983 järjestettiin Liiton kaakkois-suomenpiirin opinto- ja talvipäivät .Se sai liikkeelle 160 jäsentä piirin alueelta.

1984-2009

Yhdistyksen toiminta vakiintui, kuukausikokoukset, tutustumiskäynnit eri kohteisiin jatkuvat, kesäisin sauna lämpiää joka keskiviikko.

Keväällä 1984 järjestettiin Liittokokous ja samalla yhdistyksen 50 – vuotisjuhlat

1987 yhdistys järjesti Liiton kesäopintopäivät Ravintola Kairossa ja kokousristeilyn Viipuriin.

Oppilasstipendien jako ammattikouluihin jatkuu sekä aikaisemmin Kotkan Rannikkopatteriston parhaalle sotilaskuljettajalle myönnetty lautanen -perinne jatkuu nykyisin RUK:n saapumiserien sotilaskuljettajille.

Yhdistys järjesti Liittokokouksen maaliskuussa 2003 Hotelli Leikarissa.

Merkittävintä yhdistykselle oli vuonna 2001 liittyminen Laajakosken vesiosuuskuntaan.

Se oli hyvä ja kauaskantoinen toimenpide. 2008 keväällä saatiin päätökseen vesi-ja viemäriliitännät saunamajalle. Näin saatiin ympäristövaatimukset kerralla kuntoon. Samassa yhteydessä uusittiin saunan kiuas, vanha polttoöljykiuas sai väistyä, tilalle uusittiin sähkökiuas ja rakensimme sisäwc:n.

Pinnistimme 2007 voimamme jälleen yhteen ja järjestimme Liiton kesäpäivät Kotkan Santalahdessa

Autonpäivä-tapahtuma on järjestetty viimevuosina useana vuonna yhteistyökumppaneittemme kanssa.

Ote 20-vuotishistoriikistä vuodelta 1954, sen viimeinen kappale:

Yhdistyksen toiminnan ajalta on, ja mitä pitemmälle olemme päässeet, sitä selkeämmin ruvennut kuultamaan aivan niin kuin punaisena lankana eräs meille kaikille sisimmässämme kehkeytynyt ajatus, yleisissä keskusteluissakin jo esille otettu asia : omatupa ..- Minkälainen, ja missä se sitten lieneekin, joka tapauksessa me uskomme vielä pääsevämme sen suojiin, vaikkapa pienempiinkin. Sinne kokoontuaksemme. Siellä virkistyäksemme. Sinne viedäksemme vieraammekin. Tätäkin varten me työskentelemme. Tämäkin asia tähtäimessä antaa meille toimintaa, ja kun on toimintaa on myös varmuus että yhdistys elää…

Vuonna 2009 75 vuotta täyttänyt yhdistyksemme on paikkansa ansainnut. Merkkipäiväämme juhlittiin 28.11.2009.

Puheenjohtajat

Yhdistyksen puheenjohtajina ovat toimineet seuraavat henkilöt:

1934-46   Arvo J. Anttila
1947-50   Kaarlo Jalo
1951-53   Juho Raunio
1954        Arvo Töyrylä
1955        Vilho Huhtanen
1956-57   Sulo Partanen
1958-59   Pertti Moll
1960        Vilho Huhtanen
1961-62   Pertti Moll
1963        Bruno Vainio
1964        Sulo Partanen
1965-68   Vilho Huhtanen
1969-71   Viljo Hukkanen
1972-76   Leo Borg
1977-80   Jaakko Lehti
1981-84   Heikki Paitula
1985-90   Timo Mäkelä
1991-96   Pentti Listo
1997-99   Timo Herrala
2000        Pentti Listo
2001-03   Risto Pääkkönen
2004-07   Pentti Listo
2008-10   Matti Arponen

2011-      Esa Juntto